Puhe aiheesta: Suomi on täynnä turhia julkkiksia

Ja kopiointia en suosittele, kiitooos!

 

Hyvät kuulijat,

jos saisitte tilaisuuden päästä pällistelemään Iltalehden kannen otsikoihin pariksi seuraavaksi viikoksi, parintuhannen euron palkalla koko huvista - menisittekö? Ehkä ette. Mutta joku muu voisi mennäkin. Luultavasti aika moni. He haluaisivat todella, todella kovasti päästä... Niin mihin? Niihin rahoihin käsiksi vai lehteen roikkumaan?

Aika moni varmasti paheksuu iltapäivälehtien kansissa teennäisesti hymyileviä urveloita, joiden kerrotaan olevan vähän välistä ties minkälaisissa ongelmissa. Tuntuu, että niiden pirulaisten on vain pakko päästä julkisuuteen, julkisuuden itsensä vuoksi. Ja niinhän se oikeastikin on. Julkisuuden hakuiset nuoret ja vanhat haluavat lööppeihin, jotta heidät tunnistettaisiin kaduilla ja baareissa, ostoskeskuksissa, missä vaan.

Suomi on täynnä turhia julkkiksia. Vai mitä sanotte siitä, että Suomessa on ollut olemassa vuodesta 1994 lähtien Turhat julkkikset ry -yhdistys, joka listaa joka vuosi turhimman julkkiksen äänestyksen perusteella. Ja onhan niitä turhuuksia vaikka kuinka paljon!

Tuorein turhake vuosimallia 2008 on - yllätys, yllätys - Johanna Tukiainen! Tämä kolmikymppinen juontaja-malli-tanssija- tekstiviestimaratoonari on tullut suorastaan ällöttävän häpeämättömällä tavalla, mitään konsteja kaihtamatta, yhdeksi lööppien koristajaksi. Vähän käy sääli ex-ulkoministeri Ilkka Kanervaa, joka tuon kauhistuksen kananhäkin vuoksi jouduttiin erottamaan työstään. Tekstarikohu huomattiin aina Yhdysvaltoja ja Japania myöten.

Kanervalle kävi köpelösti, mutta mediamylläkän ansiosta Tukiaiselle rapsahti lisää tanssikeikkoja Dolls- ryhmänsä kanssa. Täytyy nostaa kättä vuoden turhamaisimmalle - tuskin tyhmä voisi mitään tuollaista saada aikaan!

Jaa, ja kuka kumma on Susan Ruusunen, vuoden 2006 turhin julkimo? Vai onko se nyt Kuronen? Vai kuka, mikä, häh? Pääministeri Matti Vanhasen vanha rakas. Rakas, joka oli bongattu seuranhakuilmoituksesta netissä. Lopullisesti julkisuuteen Kurosen nielaisi Pääministerin morsian -kirja, jonka tämä kirjoitti parin erottua. Siitä lähtien Kuronen on paistatellut vähän missä milloinkin, jopa niin paljon, että nettiadressi Susan Kuronen - lopeta se avautuminen on kerännyt kymmeniä tuhansia turhautuneita allekirjoituksia tähän mennessä.

Mielestäni on aivan järkyttävää, jopa surullista, että nykyään melkeinpä kaikki haluaisivat julkkiksiksi. Ja ponnahduslautojahan on monia - Idols ja Big Brother tosi-tv:istä suosituimpia. Nuoret kyvyt ja kylähullut ottavat osaa show'ssa, kukin minkäkin perässä. On niitä oikeasti kyvykkäitä ja rahan perässä juoksevia, ja sitten - julkisuuden hakuiset tyypit, jotka eivät välttämättä osaa yhtään mitään, mutta ovat sen verran katsojan silmään, että menestyvät.

Kysymys kuuluukin, kuinka kauan sitä niin sanottua menestystä jatkuu? Alkuhuuman jälkeen, ohjelman loppuessa, ovatko he enää mitään? Se on niin paljon heistä kiinni. Ja jos he eivät menesty, pitää alkaa kiinnittämään tiedotusvälineiden huomio jollakin tapaa itseensä, että pysyisi valokeilassa. Pakonomainen julkisuuden nälkä kasvaa, ja ennen kuin huomaakaan - on Suomi saanut jälleen yhden turhan julkkiksen niin monen muun joukkoon.

Ennen julkisuus oli monen saavuttamaton haave, josta tuskin kellekään mitään tokaistiin, mutta nyt, jos osaa tarttua oikeista naruista ja vetää - se on lähempänä kuin koskaan. Siksi mediakriittisyyttäkin tarvitaan, erityisesti lukiessamme iltapäivälehtien lööppejä. Sekä omaa järkeä, sillä moni julkisuuden pintaliitäjä ei ole tyhmä, ja voi pyrkiä saamaan enemmän julkisuutta mitä epärehellisimmin keinoin. Meidän muiden pitää vain tunnistaa nämä menestyksen tyrmäävät henkilöt aidoista. Ja kuka onkaan aito, se on hyvä kysymys.

Ajat muuttuvat, mutta se myös näyttää, jatkuuko julkisuuden tavoittelu yhtä sokeana kuin nyt. Valitettavasti en ole kristallipalloon katsova ennustajaeukko, enkä arvuutteluun lähtevä nuori, joten annan ajan kulua, katsotaan sitten muutaman kymmenen vuoden päästä, miltä tilanne silloin näyttää.